Helsingin ja Suomen symbioosi

Olen vaalipaneeleissa saanut Keskustan edustajana kuunnella väittämiä siitä, miten Helsingin rahat valuvat maaseudulle. Minulta on vaadittu selitystä ja korjausta sille, miten Helsingiltä viedään vuosittain vähintään 250 miljoonaa ja parhaimman arvion mukaan ainakin miljardi. Ja miksi Helsingin todelliseksi veroäyriksi muodostuukin tällä tavalla vain 14 senttiä, vaikka kaupunkilaisilta peritään 18 senttiä. Eli jokainen hesalainen siis muka pakotetaan lähettämään maaseudulle 2000 euroa!

Asia, josta pitäisi puhua, on kunnille maksettavan valtionosuuden tasausjärjestelmä. Sillä ei ole mitään tekemistä kunnallisveron eli kunnan asukkailtaan keräämien verotulojen kanssa. Jokainen kunta saa pitää kaikki verotulonsa. Valtionosuus on rahaa, jonka kunta saa käyttöönsä verotulojensa lisäksi.

Kunnan tulot muodostuvat seuraavista eristä:
• kunnallisvero
• kiinteistövero
• yhteisöveron kunnalle kuuluva osuus
• valtionosuudet

Kuntien valtionosuudet ovat rahaa, jonka valtio maksaa kunnille niistä tehtävistä, jotka valtio on määrännyt lailla kuntien hoidettaviksi. Tällaisia tehtäviä ovat mm. sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulut ja oppilaitokset.

Valtionosuuden tasaus määräytyy mm. sen mukaan, paljonko kunnassa on koululaisia ja eläkeläisiä. Valtionosuuksiin vaikuttaa myös se, paljonko kunnassa kertyy veroja. Eli valtio maksaa enemmän sellaiseen kuntaan, jossa palkkataso on alhainen tai työttömyys suuri. Näin tehdään, koska verotuloja kertyy vähän, vaikka kunnan menot eivät vähäisten verotulojen vuoksi laske. Verotulojen merkitys on kuitenkin hyvin vähäinen. Helsingissä 0,5 % veroäyrin korotus toisi kaupungille 60 milj. € lisää verotuloja, mutta valtionosuus vähenisi 0,86 milj. €.

Valtionosuusjärjestelmä ei ole Maalaisliiton eikä Keskustan salajuoni Helsingin rokottamiseksi, vaan yleinen järjestely kaikkialla maailmassa. Kun valtionosuusjärjestelmän lähtökohtana on kunnan asukasmäärä, tasaus vähentää pelkään asukasmäärään perustuvaa valtionosuutta Suomessa 62 kunnassa ja lisää 258 kunnassa.

Helsingin ylipormestari Pajunen on todennut, että tasausjärjestelmä on Helsingin etu, sillä pahinta olisi päästää köyhimmät kunnat rappiolle. Tämä onkin asian ydin. Meille helsinkiläisille tulee kalliimmaksi ottaa tänne työttömiä maaseudulta kuin hyväksyä se, että valtio tukee enemmän niitä kuntia, jotka tarvitsevat enemmän.

Ja jos vielä pohditaan sitä, rokottaako valtio Helsinkiä vai ei, niin voi todeta, että valtiosta on Helsingille melkoinen hyöty. Valtion virastoissa ja laitoksissa on töissä tuhansia helsinkiläisiä sekä lähinaapureiden asukkaita. He tuottavat verotuloja Helsingille sekä kunnallisveroina että käyttämällä helsinkiläisten yritysten palveluita. Vuosina 1995–2007 Helsinki sai 6014 uutta valtion työpaikkaa. Samaan aikaan Pohjois-Karjalasta, Etelä-Savosta, Kainuusta, Pohjois-Pohjanmaalta, Lapista ja Pohjanmaalta katosi lähes 6000 valtion työpaikkaa.

Vaalien alla on moitittu kannatustaan kasvattavia Perussuomalaisia populisteiksi. Tätä Helsingin lypsämistä esittivät näissä paneeleissa muut puolueet. Olisi parempi, jos vaaleissa keskusteltaisiin asiasta ja asiallisesti.