Valtionrautatiet viettäisi tänään 149:ttä syntymäpäiväänsä, jos se olisi vielä olemassa. Ei ole, sillä se kuoli 30.6.1995, sinänsä kunnioitettavassa 133 vuoden iässä. 1.7.1995 syntyivät Ratahallintokeskus (kuollut 31.12.2009) ja VR-Yhtymä Oy. Tämän jälkeen rautatieliikennettä hoitava, valtion virastolta nimensä tunnuskirjaimet perinyt osakeyhtiö on järjestellyt itseään, toimintojaan ja nimiään sellaiseen tahtiin, etten yksiselitteistä selvitystä tästä lähihistoriasta ole edes nähnyt.
Rautatieliikenne ei Suomesta ole kuollut, ainakaan vielä. Vaikka rataosia onkin suljettu ja purettu, jätetty liikenteettä ja rataverkon supistussuunnitelmia on tehty. Ja vaikka osakeyhtiöllä ei ole raiteilla talvisin enää kesäkeli, kuten oli virastolla reilusti yli sata vuotta. Ja vaikka ensi kesäksi on luvattu, että raiteilla jatkuu talvikeli. Eli routavaurioiden korjaukseen ei ole varoja, minkä vuoksi junien nopeuksia joudutaan rajoittamaan talven vuoksi myös kesällä.
Kaksi viimeistä talvea junaliikenne on ollut otsikoissa ja asemilla junia odottavien hampaissa. Junavuoroja on peruutettu ja junat ovat kulkeneet myöhässä sekä lyhennettyinä niin, etteivät kaikki ole mahtuneet junaan, jos sellainen on vihdoin tullut. Tilastot täsmällisyydestä ovat surkeat ja todellisuus on ollut vielä surkeampi. Sillä tilastoissa ei lasketa myöhästyneitä ja laiturille jääneitä matkustajia, ainoastaan määräasemalle saapuneita junia.
Samanlaista on ollut palvelu rautatierahdin asiakkaille. Junat tulevat ja menevät miten sattuu. Tuotanto häiriintyy, kun raaka-ainetta ei tule ja valmis tavara ei mahdu enää varastoon. Sopimuksen päättyessä junakonserni poistaa ongelmat sillä, ettei se jätä enää tarjousta kuljetusten jatkumisesta. Ongelmista kärsivän asiakkaan luokse saattaa yllättäen tulla neuvottelemaan junakonsernin myyntimies, joka kauppaa maantiekuljetuksia. Ellei sitten yksityinen autoilija ole ehtinyt jo ennemmin.
Nämä ovat niitä kuuluisia Suomen erityisolosuhteita. Lähes kaikissa muissa Euroopan maissa junaliikenteessä on seurattu aikaa ja yrittämisen vapaus on tuotu raiteille kuten se on maanteillä, vesillä ja ilmassa. Ministeriö selvitti Suomessa junaliikenteen markkinoiden avaamisen hyötyjä, haittoja ja esteitä viime vuonna. Veturimiesten edustaja jätti eriävän mielipiteen, jossa vastusti kaikkea. Puolueet ja eduskunnat ovat olleet samoilla linjoilla. Ne ovat rakastaneet valtionyhtiön monopolia, keskittymistä vain parhaiten tuottavaan toimintaan eli kermankuorintaan, ja valtiontukea omalle yhtiölle, jonka tehtäväksi on annettu tuottaa voittoa.
Valtionrautateiden tehtävä oli tuottaa junaliikennepalveluita. Virasto toimi jopa voitollisesti noin sata vuotta. Sen oli kuitenkin mahdotonta kilpailla liiketaloudellisesti kannattavasti tieliikenteen ja autoilun kanssa, kun teitä sai käyttää ilmaiseksi mutta raiteet piti maksaa itse. Nyt ei valtionyhtiö enää maksa radoista, vaan se ansaitsee niilläkin. Junakonserni myy omistajalleen rakentamis- ja kunnossapitopalveluita, ja tulot lienevät moninkertaiset radan käytöstä suoritettuun ratamaksuun nähden. Eikä valtiolta riitä tarpeeksi rahaa rataverkon ylläpitoon.
Nykytilanne on kestämätön. Kenenkään tehtävä ei ole tuottaa junaliikennepalveluita. Junakonserni toimii kuten yritykset monopoliasemassa toimivat: se minimoi oman toimintansa, koska siten maksimoituu voitto. Se suojautuu kilpailulta romuttamalla kiireesti tarpeettomaksi jäävän junakaluston ja ylläpitää viranomaistoimintojen alihankkijana määräävän asemansa myös palveluissa, joita muutkin toimijat tarvitsevat. Junarahtialalle on ollut pyrkimässä kolme yritystä, mutta byrokratia on estänyt niitä saamasta toimilupaa. Ne eivät vielä edes tiedä, miten vaikeata toiminta VR-Yhtymän kanssa on.
Kenen kuuluisi viettää tänään syntymäpäivää? Tarkkaan ottaen tänään on suomalaisen junaliikenteen syntymäpäivä. Junaliikenteestä vastaa Suomessa Liikenne- ja viestintäministeriön Liikennepolitiikan osasto. Hei Kivimäen Minna, tarjoatko täytekakkua, jos tulen poikkeamaan? Siltä varalta, etten ehti, toivotan synttärionnea kuitenkin, myös ministeri Vehviläiselle!
Tämä on erittäin hyvä kirjoitus!
VastaaPoistaKaikesta synkkyydestään huolimatta tämä on erittäin vahva kirjoitus rautateiden ja rautatieliikenteen puolesta.
Asiat vaan pitää yksinkertaisesti saada toimimaan koko yhteiskuntaamme hyödyttävällä tavalla - nyt näin ei ole.
Tällä tavoin Arkadianmäelle pyrkivien, ja sinne aikanaan pääsevien, soisi ajattelevan laajemminkin. On hienoa että löytyy ainakin yksi ehdokas, joka uskaltaa tarttua tyystin vaiettuun ( miksi? ), meitä kaikkia raiteiden joukkoliikennepalveluita käyttäviä koskettavaan, aiheeseen.