Ei uutta ydinvoimasta

Japanin maanjäristyksen 11.3. seurauksena vaurioitui yksi Japanin itärannikon ydinvoimaloista Fukushiman alueella. Voimalan kuusi reaktoria kestivät maanjäristyksen, mutta eivät järistyksen aiheuttamaa hyökyaaltoa. Pysäytettykin ydinvoimala tarvitsee jäähdytyksen toimintaan sähköä. Sitä ei saatu tuhon jälkeen sähköverkosta, ja vesi tuhosi voimalan dieselgeneraattorit.

Jäähdytyksen pysähtyminen johti jäähdytysveden kiehumiseen, kaasujen muodostukseen, räjähdyksiin ja radioaktiivisiin päästöihin. Nyt, lähes kaksi viikkoa onnettomuuden jälkeen voimalalle on saatu sähköä, mutta jäähdytys ei toimi vieläkään. Ihmiset eivät voi mennä kaikkiin reaktorirakennuksiin tarkastamaan, toimiiko jäähdytys, jos sähkö kytketään.

Ydinvoimalaonnettomuus ei ole vielä vaatinut ihmisuhreja ja aineelliset vahingot ovat rajoittuneet itse voimalaitokseen. Sen sijaan vaurioituneesta voimalasta 50 kilometriä sisämaahan sijainneen Sukagawan padon vaurio on vaatinut kolme kuolonuhria ja tuhonnut rakennuksia laajalta alueelta.

Japanin ydinvoimalaonnettomuus ei ole muuttanut toiminnassa tai suunnitelmissa olevia ydinvoimaloita. Fukushiman voimalan puutteet ja riskit olivat tiedossa jo ennen järistystä. Asiantuntijoiden mukaan vahingot ovat jopa vähäisempiä kuin olisi voinut odottaa. Silti maailmalla on reagoitu hätääntyneesti, aivan kuin jokin asia olisi muuttanut ydinvoiman vaarallisemmaksi kuin mitä se oli ennen 11.3.

Maailman reaktio Fukushiman onnettomuuteen osoittaa itsekkyyttä, välinpitämättömyyttä, teennäisyyttä ja mukavuudenhalua. Ydinvoima on kuluttajille kivaa ja voimayhtiöille tuottavaa liiketoimintaa, kun voidaan sulkea silmät riskeiltä ja käyttää mahdollisimman vähän rahaa voimalaitoksen turvallisuuteen. Onnettomuus tuo hetkeksi esiin ikävät tosiasiat. Mutta aika muuttaa pian tilanteen ennalleen. Niin se teki Tšernobylin kanssa. 25 vuotta katastrofin jälkeen ydinvoima oli taas täysin turvallista ja helppo vaihtoehto ilmastopäästöjen rasittamalle hiilivoimalle.

Joitain viitteitä ydinvoiman todellisesta turvallisuudesta ja kannattavuudesta antavat Olkiluodon ydinvoimalatyömaa ja se, ettei uusia voimaloita nouse USA:ssa. Siellä tuotevastuu lähtee siitä, että myyjä vastaa kaikesta vahingosta. Myyjä ostaa riskivastuun vakuutusyhtiöiltä. Ne arvioivat, minkälaisiin korvauksiin ne joutuvat, jos ydinvoimala räjähtää tänään illalla. Ja vakuutusten hinnat ovat sellaiset, ettei ydinvoima ole ollut kiinnostavaa liiketoimintaa. Liikaa on maksanut myös se, että vahingot olisi estetty.

Suomessa viranomaiset ovat edellyttäneet turvallisuusvaatimusten täyttämistä tiukalla kontrollilla. Rakentaminen on viivästynyt vuosilla ja kustannukset lienevät jo kaksinkertaistuneet. Silti Suomessa vahingonvastuu on ulkoistettu kansalle, toisin kuin USA:ssa. Kun kansan valitsema eduskunta antaa luvan, se hyväksyy, että lupaehtojen yli menevät riskit tulevat kansalaisten kärsittäviksi. Ydinvoimayhtiö ei ole niistä vastuussa, ei korvausvelvollinen eikä se tarvitse niihin vakuutusta.

Kansalaiset voivat ajatella, että kannattaa ottaa vastuu, koska silloin saa halvempaa sähköä. Ei saa. Kukaan ei tarjoa kuluttajalle ydinsähköä, jonka veroton tuotantohinta on 2–5 snt/kWh. Hintatilaston mukaan veroton sähkö maksaa kuluttajalle runsaan 7 snt/kWh. Siitä, että riskin kantaa kansalainen, hyötyy sähkön tuottaja ja myyjä. Siitä huolimatta, että ydinsähköllä on markkinahintaa alentava vaikutus, sillä markkinahinta on kuitenkin aina korkeampi kuin mikään markkinaehtoisen sähköntuotannon kustannus.

Mikä on sitten ydinvoiman vaihtoehto? Vesivoimakin on kokemuksen mukaan vaarallisempaa kuin ydinvoima. Historian suurin voimatuotannon tuho lienee Henan maakunnassa Kiinassa 1975 murtunut pato, jonka tulva tappoi heti 26.000 ihmistä. Ratkaisua ei ehkä pidäkään etsiä sähköntuotannon tekniikasta vaan tuotantoyksikön koosta. Mitä enemmän energiaa kahlitaan yhteen pisteeseen, oli se sitten uraania reaktorissa tai vettä padon takana, sitä suurempi on riski ja sitä vaikeampaa on estää tai edes rajoittaa tuhoa. Hajauttaminen hajauttaa riskin, ja pieni riski on mahdollista hallita. Uusiutuva energiantuotanto on luonnostaan hajautunutta ja toimii taloudellisesti pienissä yksiköissä.

Annetaanko Suomessa lisää ydinvoimalupia? Fukushima ei aiheuta minulle painetta päästä muuttamaan vaalikonevastauksiani. Ei anneta, kun riskit kantaa kuluttaja. Ja vaikka riskit ovat täysin voimayhtiön vastuulla, ydinvoima ei edelleenkään ole uusiutuvaa energiaa. Uudet ydinvoimalat eivät myöskään ehdi valmistua vähentämään kasvihuonepäästöjä. Eivätkä ne korvaa kaikkea muuta sähköntuotantoa, koska ne itse tarvitsevat säätövoimaa ja me tarvitsemme myös lämpöä, joka edellyttää paikallista energiantuotantoa.