Vaadin toimivaa lähikauppaverkkoa, mutta kaupan alalta kuulee usein valitettavan, etteivät lähikaupat menesty. Jos näin on, pitää pohtia, miksi eivät menesty ja korjata menestymisen esteet. Ei lopettaa lähikauppoja, jotta ihmiset pakotetaan autoilemaan kauppakeskuksiin.
Väitän, että kyllä kävelyetäisyydellä oleva lähikauppa menestyy. Mutta jos lähikauppaankin on mentävä autolla, eihän se enää ole mikään lähikauppa. Tästä juuri on kysymys autoon perustuvassa kaupunkirakenteessa. Kun nykyinen ”lähikauppakaan” ei enää ole ”lastenvaunuetäisyydellä”, auton rattiin tartuttua on sitten kuluttajan kannalta sama, ajaako 3 minuuttia lähikauppaan vai 15 minuuttia johonkin jumboon. Kävelyetäisyydellä oleva palvelu on kävelyetäisyydellä, ei lyhyen automatkan päässä.
Ei ihmisten kulutushysteria ole muuttunut 1960-luvulta niin, että ruokaa pitäisi kantaa oleellisesti enemmän kotiin kuin silloin. Saman verran syödään päivittäin. Ero on vain siinä, että ennen joka korttelista sai perusruoan, nyt voi olla onnellinen, jos omalla alueella on edes yksi kauppa.
Valintamyymäläkonsepti on myös tehnyt kaupassakäynnistä prosessin, jota ei viitsi toistaa joka päivä. Tähän rakoon iskevät kiilaa kioskit ja bensa-asemat. Voit poiketa ja hoitaa parin asian ostokset minuutissa sen sijaan, että etsit jalkapallokentän reunalta vapaan parkkiruudun ja lenkkeilet kaikkiaan muutaman sata metriä. Terveellistähän se liikunta olisi, mutta kun eivät ihmiset toimi niin.
Ruoka pitää voida ostaa kuten iltapäivälehdet. Moni käy kaupassa joka päivä ostaakseen iltalehden. Kukaan ei vaadi, että viikon iltalehdet pitää voida ostaa kehätien megamarketista kerralla seuraavaksi viikoksi. Ennen oli ruoan ja iltapäivälehtien kanssa sama tilanne, tuoreusvaatimus. Koska iltalehtiä ei voi edelleenkään kestopakata siten, että parasta ennen on viikon päästä, niillä on ja pysyy kuluttajalle helppo jakelujärjestelmä. Ruoka voidaan pussittaa niin, että kaupan ei enää tarvitse huolehtia tuoreudesta ja sitä vaativasta jakelusta.
Logiikka on se, että kun elämässä on yksikin syy, minkä vuoksi on ostettava ja käytettävä autoa, sitä käytetään sitten saman tien kaikkeen. On niin helppo ottaa auto kotiovelta, ja ihminen tekee päätöksen sen perusteella ymmärtämättä, että helpompaa olisi, jos voisi kävellä kadun yli naapurikortteliin kauppaan. Tai töistä tullessa pistäytyisi pysäkin pikkukaupassa ja ostaisi sieltä einekset illaksi yhtä helposti kuin sen iltalehden. Ei koskaan tarttisi lähteä tuhlaamaan lauantaita kauppakeskukseen. Jos shoppailu huvittaa, niin voi lähteä oikeaan kaupunkiin tarvitsematta sovittaa kaikkea siihen, että pakasteet on pian ajettava kotiin.