Kävin ajamassa ratikalla Kainuussa

HKL:n uusi raitiovaunu Kainuun maisemissa Otanmäellä 13.6.

Torstaina 13.6. kävin kokeilemassa Helsingin uuden raitiovaunun kyytiä Transtechin tehtaalla, Kajaanin Otanmäessä. Siellä sijaitsee Euroopan pohjoisin raitiotie, joka valitettavasti ei kuitenkaan ole avoin yleiselle liikenteelle. Mutta Roll-out -juhlassa paikalla oli nyt niin paljon vieraita, että vaunuun saatiin ihan kunnon kuorma.

Koeajo oli erittäin iloinen kokemus. Olen ollut mukana uuden ratikan hankinnassa vuodesta 2007, jolloin pohdimme yhdessä HKL:n kehittämispäällikkö Ollipekka Heikkilän kanssa, minkälainen pitää raitiovaunun rakenteen olla, jotta se toimii Helsingin vanhan keskustan ahtailla ja mäkisillä kaduilla.

Uusi raitiovaunu yhdistää Valmet-nivelvaunujen ja matalalattiaisuuden hyvät puolet.

Helsingillä ei ole ollut helppoa ratikkaverkkonsa kanssa. 1990-luvulla hankittiin uusia vaunuja korvaamaan 1950-luvun vanhentunutta vaunustoa. Haluttiin portaaton sisäänkäynti, jotta raitiovaunut ovat myös esteettömiä, kuten samaan aikaan yleistyneet matalalattiaiset bussit. 1990-luvun  vaunut ovat kuitenkin ahtaita. Pahinta on, etteivät ne kestä Helsingin katuverkon rasitusta. Vaunut repivät itsensä hajalle ja kuluttavat omat pyöränsä ja kiskot uusimiskuntoon ennen aikojaan.

Vanhemmat 1970-luvulta lähtien hankitut Valmetin nivelvaunut ovat osoittautuneet mainioiksi vaunuiksi, mutta niissä on lattia korkealla ja sisään on kiivettävä portaita. Vaunuihin on viime vuosina lisätty matalalattiainen ja siten portaattoman sisäänkäynnin tarjoava väliosa. Mutta se ei riitä. Ratikkaverkko laajenee. Tarvitaan lisää vaunuja.

Uuteen vaunuun yhdistimme Heikkilän kanssa vanhojen Valmettien hyvät puolet ja uusien vaunujen portaattomuuden. Tarjouspyynnössä HKL hyväksyi tarjouksia kaikenlaisista raitiovaunuista, mutta toivoi myös tarjouksia oman konseptin mukaisesta ratkaisusta.

Maailmanlaajuiseen tarjouskilpailuun ilmoittautui aluksi mukaan 16 yritystä. Osa karsiutui matkalla pois. Lopullisessa kisassa, jossa valinta ratkesi kokonaistaloudellisuuden ja laadun perusteella, voittajaksi tuli kotimainen junavalmistaja Transtech. Ja se tarjosi itse suunnittelemaamme konseptia, kuten muutama suurvalmistajakin.

HKL:n tarjouspyynnössä vuonna 2009 selvitimme perusteellisesti, miksi vanha kaupunkikeskusta on vaativa ympäristö raitiovaunuille, ja miksi olimme päätyneet esittämäämme rakennekonseptiin. Viesti taitaa olla mennyt perille, sillä usea valmistaja on tuonut markkinoille konseptimme tapaisia vaunuja parin viime vuoden aikana. Viime syksyn suurilla raideliikennemessuilla Berliinin Innotransissa konseptimme tapaisia vaunuja esittelivät Alstom, Bombardier ja Pesa. CAF on myynyt konseptimme mukaisen vaunun Tukholmaan.

Nyt siis ensimmäinen Helsingin vaunu on valmistunut. Se kulkee koeradallaan pehmeästi ja ilman nykäyksiä. Vaunu on selvästi tilavampi kuin edeltäjänsä. Itse asiassa vaunu on varsinainen tilaihme. Istumapaikkoja on taittoistuimet mukaan lukien yli 80. Ruuhkassa vaunu kantaa reilusti yli 100 seisojaa. Energiaa vaunu kuluttaa saman verran kuin pienemmät Valmetit, kun jarrutuksessa moottorit palauttavat sähköä mm. lämmitykselle ja ilmastointiin.

 

Ensi viikolla vaunu matkaa Helsinkiin ja sitten nähdään, miten se ottaa Krunikan ja Katajanokan mäet ja kurvit. Koekaarteen vaunu on Otanmäellä läpäissyt, mutta mäkiä ei tehtaan koeradalla ole.

Olen luottavaisella mielellä. Transtechilla on paneuduttu Articiksi nimetyn vaunun suunnitteluun ja tekoon tosissaan. Vertaamalla uusiin vaunuihin muualla, Articilla ei ole hävettävää missään asiassa. Vaunussa on samaan aikaan junamaista jämäkkyyttä ja ratikalle tyypillistä joustavuutta. Siinä on uusinta tekniikkaa ja innovaatioita, joita muilla valmistajilla ei ole. Uusi ratikkamme on edullinen ylläpidettävä sekä mukava työpaikka ja viihtyisä matkustaa.